maanantai 17. syyskuuta 2012

Arkista askartelua

Ompeleminen on ihanaa. Aina ei kuitenkaan jaksa mitään suurta ja mahtavaa projektia. Tekipä eräänä päivänä mieli ommella jotain pientä. Kaapissa makasi SPR:N kirppikseltä ostettu paneeliverho, josta sitten paskartelin lehtikorin. Musta tuntuu ettei nykyään aika ja keskittymiskyky enää riitä mihinkään isompiin ompelutöihin, joten pakko piperrellä jotain.



Ennen tuli tehtyä kaikkeä hienoa, kuten verhoiltua sohva, tehtyä itse päiväpeitto tai lepakkotuolin päällinen ja nyt mä teen kankaasta kuution... No ehkä mä taas joskus nostan vaatimustasoani, mutta siihen asti pipertelen ettei totuus täysin unohtuisi.

nimitaulu

Hei oikeesti! mitä mä laitan tähän tauluun. Mä en keksi mitään! Tää taulu on lojunut tilaa viemässä jo puoli vuotta ja pää lyö tyhjää aina vaan.


muistoja kesältä

Kesä meni kuin siivillä. Jätin blogin päivittämisen suosiolla syksylle. Nyt on kesähommat tehty ja aikaa riittää taas koneella istumiseen. Isoin projekti kesällä oli kauan suunnitellun ja haaveillun istutusaltaan saattaminen valmiiksi. Lopputulos oli juuri sellainen kun toivoinkin. Ensi kesänä kun kasvit ovat vallanneet niille varatun alueen, on istutusallas vasta täydessä komeudessaan. Aivan kuten kukkapenkin kanssa, en ikinä malttaisi odottaa sitä hetkeä kun kasvit eivät ole enää taimia vaan ovat jo kasvaneet täyteen mittaansa. Puutarha-ohjelmissakin minua häiritsee se pieni asia että kun lähtötilanteessa on ruma piha, siitä sitten hortonomit julkkisvahvistuksiensa kera pakertavat pihan uuteen loistoon. "jälkeen"-kuvat kuitenkin ovat vielä jotenkin keskeneräisen näköisiä, koska kasvit ovat taimia. Puutarhaohjelmat järjestäen kaipaavat, loppukohtausta, sitä todellista "jälkeen"-tilannetta, mistä näkee minkälainen pihasta tulee valmiina ja minkälaisiksi taimet kasvavat. Sen lopullisen tuloksen näkee vasta vuoden tai joskus jopa kahden päästä.


istutusallas on muurattu lecaharkoista betonianturan päälle. Tässä rakennelma pinnoitusta ja valaistusta vailla valmiina


 
 
taikinamarja

muurattu mutta vielä pinnoittamatta

 



pinnoitettu sokkeli- ja oikaisulaastlla

sokkelimaalilla valkaistu

tunnelmavalot asennettu










keijuangervo

syreenit ja angervot
Istutusaltaalle valettiin ensin betonista antura. Anturan päälle sitten muurattiin leca-harkoista L:n muotoinen allas. Pinnoitteeksi valitsin sokkeli- ja oikaisulaastin, joka hiottiin ja lopuksi maalattiin sokkelimaalilla valkoiseksi. Tavoite olisi että rakennelma näyttäisi joskus tältä:

Kasvien valinta oli vaikea, koska Suomessa ei vaan menesty yhtä upeita pikkupuita kuin esimerkiksi englannissa. Tarkoitus oli/on että alhaalla olisi pikkupensasta joka kasvaisi tiiviinä, mutta suhteellisen matalana mattona. pensaiden lomasta kasvaa muutama varrellinen pikkupuu, joiden latvukset kasvaisivat kiinni toisiinsa. Pensaaksi valitsin keijuangervon koska se leviää nopeasti, on tuuhea, mutta säilyy matalana. Puiden valinta oli vaikeampi tehtävä, mutta päädyin lopulta varrelliseen syreeniin. Syreeni kasvaa noin parimetriseksi. Tarkoitus on leikata sitä jotta latvus pysyisi oikean muotoisena ja tiiviinä. Etualan matalampaan osaan istutin lamoherukkaa, kun en keksinyt muutakaan. Voipi olla että siirrän ne siitä vielä pois ja korvaan jollain toisella pensaalla. En ole aivan tyytyväinen lamoavaan kasvutapaan vaan kaipaisin pystypäin kasvavaa pensasta. Puksipuu olisi täydellisen näköinen, muttei kestävä. Taikinamarja olisi hyvännäköinen, mutta kasvaisi vähän liian korkeaksi. En oikein keksi mikä olisi oikean näköinen, korkuinen ja kestävä. Asia jääköön mietintämyssyyn hautumaan. Taitaapa mennä vuosi ennen kuin laitan ne "jälkeen"-kuvat.