Kesä meni kuin siivillä. Jätin blogin päivittämisen suosiolla syksylle. Nyt on kesähommat tehty ja aikaa riittää taas koneella istumiseen. Isoin projekti kesällä oli kauan suunnitellun ja haaveillun istutusaltaan saattaminen valmiiksi. Lopputulos oli juuri sellainen kun toivoinkin. Ensi kesänä kun kasvit ovat vallanneet niille varatun alueen, on istutusallas vasta täydessä komeudessaan. Aivan kuten kukkapenkin kanssa, en ikinä malttaisi odottaa sitä hetkeä kun kasvit eivät ole enää taimia vaan ovat jo kasvaneet täyteen mittaansa. Puutarha-ohjelmissakin minua häiritsee se pieni asia että kun lähtötilanteessa on ruma piha, siitä sitten hortonomit julkkisvahvistuksiensa kera pakertavat pihan uuteen loistoon. "jälkeen"-kuvat kuitenkin ovat vielä jotenkin keskeneräisen näköisiä, koska kasvit ovat taimia. Puutarhaohjelmat järjestäen kaipaavat, loppukohtausta, sitä todellista "jälkeen"-tilannetta, mistä näkee minkälainen pihasta tulee valmiina ja minkälaisiksi taimet kasvavat. Sen lopullisen tuloksen näkee vasta vuoden tai joskus jopa kahden päästä.

 |
istutusallas on muurattu lecaharkoista betonianturan päälle. Tässä rakennelma pinnoitusta ja valaistusta vailla valmiina |
 |
taikinamarja |
 |
muurattu mutta vielä pinnoittamatta |
 |
pinnoitettu sokkeli- ja oikaisulaastlla |
 |
sokkelimaalilla valkaistu |
 |
tunnelmavalot asennettu |
 |
keijuangervo |
 |
syreenit ja angervot |
Istutusaltaalle valettiin ensin betonista antura. Anturan päälle sitten muurattiin leca-harkoista L:n muotoinen allas. Pinnoitteeksi valitsin sokkeli- ja oikaisulaastin, joka hiottiin ja lopuksi maalattiin sokkelimaalilla valkoiseksi. Tavoite olisi että rakennelma näyttäisi joskus tältä:

Kasvien valinta oli vaikea, koska Suomessa ei vaan menesty yhtä upeita pikkupuita kuin esimerkiksi englannissa. Tarkoitus oli/on että alhaalla olisi pikkupensasta joka kasvaisi tiiviinä, mutta suhteellisen matalana mattona. pensaiden lomasta kasvaa muutama varrellinen pikkupuu, joiden latvukset kasvaisivat kiinni toisiinsa. Pensaaksi valitsin keijuangervon koska se leviää nopeasti, on tuuhea, mutta säilyy matalana. Puiden valinta oli vaikeampi tehtävä, mutta päädyin lopulta varrelliseen syreeniin. Syreeni kasvaa noin parimetriseksi. Tarkoitus on leikata sitä jotta latvus pysyisi oikean muotoisena ja tiiviinä. Etualan matalampaan osaan istutin lamoherukkaa, kun en keksinyt muutakaan. Voipi olla että siirrän ne siitä vielä pois ja korvaan jollain toisella pensaalla. En ole aivan tyytyväinen lamoavaan kasvutapaan vaan kaipaisin pystypäin kasvavaa pensasta. Puksipuu olisi täydellisen näköinen, muttei kestävä. Taikinamarja olisi hyvännäköinen, mutta kasvaisi vähän liian korkeaksi. En oikein keksi mikä olisi oikean näköinen, korkuinen ja kestävä. Asia jääköön mietintämyssyyn hautumaan. Taitaapa mennä vuosi ennen kuin laitan ne "jälkeen"-kuvat.