keskiviikko 13. heinäkuuta 2011

Pesumerkinnät oveen

On muutamia asioita, mitä kotona täytyy aina olla; erivärisiä maaleja jos inspiraatio iskee yllättäen, erivärisiä kankaita, samaisesta syystä. Yksi tärkeimmistä must-have-asioista on musta kontaktimuovi mistä saa aikaiseksi vaikka mitä, ja vielä nopeasti. Ja sitten kun kyllästyy, sen saa nopeasti poiskin. Eikä hinta huimaa päätä. Muutamalla eurolla saa monta metriä muovia ja värivaihtoehtojakin löytyy useita jos musta väri ei innosta. Värivälikoimissa olisi kylla parantamisen varaa, itse haluaisin kaikki perusvärit, mustan lisäksi valkoinen, keltainen, punainen, vihreä ja sininen ja vielä jonkun funkymman, vaikka neon vaaleanpunaisen tai fuksian punaisen.  Mutta kyllä pelkällä mustallakin aikaiseksi saa jos vaikka mitä. Arvaa mikä huone?

pesumerkit kontaktimuovilla

pesumerkit kontaktimuovilla

Kirpparikierroksen saldoa

vanha pöytävalaisin, rosteritarjotin ja alumiinikattila

rosteritarjotin ja pöytälamppu

Kirpputorit ovat metkoja paikkoja. On aikoja ettei sieltä tunnu löytyvän sitten mitään vaikka kuinka kaivelee joskus taas käy sellainen tuuri että yhdellä käynnillä tuntuu löytyvän vaikka mitä. Tämän päiväinen kierros lähikirpparilla oli tuottoisa. Ihan harmitti ettei voinut ostaa kaikkea ihanaa mitä olisin halunnut. Erityisesti jäi harmittamaan upea puinen lava-auto, jonka lavalla oli eri mallisia puupalikoita. Se oli ihanasti ajan patinoima, mutta silti hyvässä kunnossa. Se olisi ollu upea koriste 5 vuotiaan poikani huoneeseen. Joskus vaan täytyy jättää seuraavillekin aarteiden etsijöille jotain. 

50-luvun puutuoli putkijaloilla

50-luvun puutuoli putkijaloilla

Tämän ihanuuden jouduin jättämään myös jonkun onnekkaan löydettäväksi. Harmitti, että tuli edes nähtyä koko mööpeliä, kun en voinut tuoda mukanani kotiin. Mutta niin kuin sanottu, tuolikiintiö on hetkellisesti täynnä. 

Matkaan tarttui kuitenkin ihana valaisin, joka ei ollut ihan sellainen kuin ostoslistassa luki, mutta kaunis kuitenkin. Rosterinen tarjoitin, jossa oli erikoinen pintakuvio, kuin vanhassa tiskipöydässä. Tarjottimiahan ei voi koskaan voi olla liikaa. Kukkapurkiksi ostin vielä ison alumiinisen kattilan, johon mahtuu isompikin kesäkukka. Hintaakaan ei kertynut kuin alle kymmenen euroa yhteensä. Ei hullumpi saalis!




Lampputalkoot



Esittelenpä tämänkin puuhastelun, vaikka en parhaalla tahdollakaan voi väittää ideaa omakseni enkä edes kovin omaperäiseksi. Halusin mattamustan lampun jossa olisi iso metallinen varjoistin. Vaikka tämä Ikean foto-valaisin muotokielensä ja pintamateriaalinsa puolesta minua viehättääkin, on se jo vähän kulunut esiinnyttyään vaikka kuinka monessa lehdessä. No hankin siis paukkupullon mattamustaa maalia ja avot, tuloksena 95 prosenttisen täydellinen valaisin. Helppoa, nopeaa ja edullista! Nykyäänhän ko. valaisintahan saakin jo mustana, mutta kiiltävän mustana.


lopputulokseen olen tyytyväinen. Se sopii keiittiöömme kuin nenä päähän.

tiistai 12. heinäkuuta 2011

Tuoli-maniaa



Tässä sama tuoli hurjan muodonmuutoksen jälkeen.

Jostain syystä pidän valtavasti tuoleista. En pysty olla selaamatta huuto.netin tuolitarjontaa ja kirpputoreja kolutessani on aina tarkastettava löytyykö vanhoja puutuoleja. Tämän Aslakin lisäksi minulla on työn alla pari muutakin  istuinprojektia; neljä ruokapöydän tuolia sekä toimistotuoli, joka oli lähtötilanteessaan samanlaisessa kunnossa kuin Aslak oli. Olenkin joutunut toppuuttelemaan tuolien hamstraamisvimmaani ainakin toistaiseksi. Kylpyhuone, joka toimii tällä hetkellä verstaanani, on täynnä tuoleja, maalaustarvikkeita, ruuveja ja muttereita. Kaikki suloisesti sekaisin sanomalehtien verhoamalla lattialla. Vaatehuoneessa on tuoleja kasassa odottamassa "make overia" ja autotallin seinällä roikkuu räjähtäneen näköinen Alvar Aallon 406 nojatuoli. Olen nyt tehnyt päätöksen olla ostamatta yhtään ainoata tuolia ennen kuin kaikki vanhat on saatu kunnostettua. Paitsi jos kohdalle sattuu yksilö joka vain on ihan pakko saada...

Entisestä ehompi



Yli vuoden kestänyt Aslak-tuolin metsästys tuotti vihdoin tulosta kun silmiini osui kirpputorin nurkassa orpona seisova tuoli. Se oli jo parhaat päivänsä nähnyt, pölyinen ja kulunut. Joku oli sitä yrittänyt tuunata huonolla menestyksellä. Siihen oli sivelty punertavan ruskeata lakkaa, joka oli kuivunut epätasaisesti laikuille. Verhoilukangas oli haurastunut ja paikoin puhki. pehmuste oli kovettunut niin että se ratisi painettaessa. Se oli rakkautta ensi silmäyksellä! Tästä surkeasta tuolivanhuksesta tulisi vielä niin kaunis että sitä kelpaisi esitellä.